Sapokan vesipuisto Sapokanlahti Tallinnankadun varrella työntyy merestä Kotkansaareen muodostaen merellisen poukaman kaupungin keskustaan. Kartta Sapokan Vesipuisto on Suomen palkituin viheralue. Ympäristörakentamisen ja valaistuksen asiantuntijaraadit ovat valinneet sen Parhaaksi Valaistuskohteeksi (1993), Vuoden Ympäristörakenteeksi (1994) ja Parhaaksi Kivityökohteeksi (1996). Sapokanlahden alue vahvistettiin puistoksi jo vuonna 1917. Rakentaminen Sapokan Vesipuistoon liettyneen, osittain umpeenkasvaneen ja pahoin saastuneen lahdenpoukaman parannustyöt aloitettiin vuonna 1990, kaupunginpuutarhurin suunnitelman pohjalta. Sapokan Vesipuisto valmistui pääosin neljä vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen puistoa on kehitetty edelleen. Vesi Puiston hallitsevin elementti vesi on tuotu esiin monin eri tavoin: tasaisena ja rauhallisena vesipintana, puroina, lampina ja massiivisena vesiputouksena. Vesiputous on kaunis katsella ja solisevan veden ääntä on mukava kuunnella. Putouksella on myös tärkeä tehtävä kierrättää vettä lahden vedenkierto- ja hapetusjärjestelmään. Vesi tuodaan noin 20 metriä korkealle putouskalliolle merestä, puolen kilometrin päästä Sapokan venesataman uloimman aallonmurtajan ulkopuolelta. Sapokanlahteen istutetut karpit pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että lahden vesi pysyy puhtaana. Kivi Kivi eri tavoin työstettyä tai täysin työstämätöntä kiveä on käytetty monin eri tavoin. Suurin osa puistossa käytetyistä rakenteista on joko kiviteollisuuden sivukiveä tai uusiokäytössä oleva luonnonkiveä. Vesipuiston laella, kivipuistossa ympäristöä vartioivat "Kiviset kotkat". Täällä on nähtävillä yli kaksikymmentä kotimaisista kivilaaduista työstettyä kivipaatta. Ne esittelevät samalla kiven työstömahdollisuuksia ja suomalaisen kiven kauneutta. Kasvillisuus Sapokan Vesipuiston suhteellisen pieni, vain muutaman hehtaarin alue on luonnonolosuhteiltaan erittäin monipuolinen kasvuympäristö. Kuivassa ja paahteisessa etelärinteessä viihtyvät mm. maksaruohot ja muut kivikkokasvit, kosteassa ja syvämultaisessa pohjoisrinteessä mm. saniaiset, kuunliljat ja alppiruusut. Kasvillisuus on suunniteltu niin, että niiden kukinta jatkuu läpi kasvukauden. Luonnonkasvillisuuden lisäksi puistossa on satoja eri lajikkeita, kymmeniätuhansia koristekasveja ja kukkasia. Syksyllä silmää ilahduttaa monipuolisen kasvillisuuden iloiset syysvärit, talvella huurteen puraisemat puut ja talvilepoa viettävä kasvillisuus. Puisto toimii myös kasvilajien ja -lajikkeiden koepuutarhana. Saatuja kokemuksia hyödynnetään muissa puistoissa. Valo Illan hämärtyessä toista sataa erikoisvalaisinta loihtii esiin uudenlaisen puiston, mielikuvituksellisen satumetsän, jossa valot ja varjot luovat jännittävää tunnelmaa. On kokemisen arvoista nähdä puisto valaistuna sinisenä kesäyönä, tai talvella kasvillisuuden ollessa lumipeitteen alla. Teksti ks. http://www.kotka.fi |